Yritystuki kansalaisten hyväksi

Lapin maakunta on yksi niistä alueista, jossa koronaviruksen seuraukset ovat iskeneet ankarasti elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Maaliskuussa Lapin työttömyyden kasvu oli yhdelle kuukaudelle suorastaan käsittämätön – yli 3000 työtöntä enemmän kuin helmikuussa. Korona katkaisi vuosia kestäneen suhdanteen, jossa työttömyys väheni tasaisesti Lapissa. Odotus onkin kova, että suomalainen yhteiskunta jälleen avautuu.

Yhteiskunnan avautuminen ei tarkoita automaattisesti paluuta normaaliin työllisyyteen ja kysyntään, sillä kuluttajien luottamusindikaattori painui pahasti pakkaselle huhtikuussa, ollen arvossa -13,9. Kun luottamus talouteen vähenee, tarkoittaa se usein nyörien kiristystä kotitalouksissa. Vaikka yritykset ovat parhaansa mukaan keksineet erilaisia tapoja lisätä kysyntää, ei se yksistään riitä pelastamaan taloutta.

Kun yhteiskunnan avautuminen tapahtuu, tarvitaan talouteen ulkopuolista piristysruisketta. Siitä syystä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitti vappupäivän puheessa kertaluontoista 100 euron elvytyseteliä suomalaisille, joka suunnattaisiin paikallisiin palvelu-, ravintola- ja kivijalkamyymälöiden aloille. Esitys on varovaisestikin arvioiden erinomainen yritystuki, etenkin kun sen tuoma piristys kohdistuu paikallisiin palveluihin.

Esityksen yksi kantava voima elinkeinoelämän kannalta on se, ettei se tarkoita suoraan euroja kuluttajan tilille, vaan paikallista vaihdannan välinettä, jonka elvyttävä vaikutus on tarkkarajainen. Esimerkiksi veronalennukset ovat luonteeltaan epävarmempi keino vauhdittaa paikallisten yritysten myyntiä, koska rahat voisivat päätyä säästöön, ulkomaisiin verkkokauppoihin tai rahastoon.

Koska elvytysseteli olisi vaihdettavissa ainoastaan palveluun tai hyödykkeisiin, olisi sillä suora vaikutus reaalitalouteen. Tämä puolestaan heijastuisi positiivisesti palveluiden, kulttuurin ja hyödykkeiden kysyntään tuoden työtä. Elvytyssetelin kustannukset palautuvat osin veroina valtion ja kuntien kassaan, joka tarkoittaisi pienempää laskua kuin veronalennukset yksistään.

Ehdotus on saanut kannatusta esimerkiksi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäiseltä ja Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäeltä, joten elinkeinoelämältä tukea on jo tullut. Eikä suotta, sillä ehdotus vastaa kotimaisen kysynnän ja työllisyyden hätähuutoon – mutta toisi jotain myös kotitalouksille, joten kaikki voittaisivat

Henri Ramberg, Vasemmistoliiton Lapin piirin pj

Elvytyssetelin puolesta plussat:

Plussat

Ei mene pöytälaatikkofirmoille, kohdistuu kulttuuriin, kivijalkaan ja palveluihin

Työllistävä vaikutus

Universaalius, jonka vastuut laukeavat vasta kun sitä käytetään

Yritystuki, joka hyödyttää myös suoraan kuluttajaa

Lisää kysyntää paikallisesti, jotta talous elpyy

Ei mene säästöön, osakkeisiin, ulkomaisiin nettitilauksiin

Henri Ramberg, Vasemmistoliiton Lapin piirin pj