MIELIPIDEKIRJOITUKSET JA KOLUMNIT

Mielipidekirjoitukset ja kolumnit siirretty blogi-osioon kevään 2019 jälkeen

Julkaistu Lapin Kansa 13.03.2019

Vasemmistoliitto ei kiellä hakkuita

Toisin kuin Timo Tolonen kirjoitti (LK 11.3.), Vasemmistoliitto ei ole jarrumiehen paikalla, mitä tulee Lapin tehdasinvestointeihin tai elinkeinopolitiikan vauhdittamiseen. Kirjoituksessa mainittu punavihreä koalitio ei ole koskaan ollut kieltämässä metsäteollisuutta tai hakkuita, päinvastoin.

Maa- ja metsätaloussektori ei ole meille ongelma, vaan ratkaisu. Vasemmistoliitto onkin esittänyt vaaliohjelmassaan toimia, ettei jäädä odottelemaan, vaan tulevat tehdasinvestoinnit turvataan panostamalla vahvasti infraan. Myös puurakentamisesta tulisi tehdä uusi kärkihanke Lappiin, jolla saadaan uusia työpaikkoja alkutuotantoon ja jalostukseen.

Vasemmistoliitossa jäsenet edustavat ensisijaisesti omia näkemyksiään ja sitten puolueen. Jäsenistä löytyy monenlaisia näkökulmia. Mikäli Tolonen on edelleen kiinnostunut esittämään Vasemmistoliiton näkemyksiä, hänen kannattaa liittyä puolueeseemme. Tahallinen provosointi ja väärinymmärtäminen ei ole Suomen tai Lapin etu.

Ilmastonmuutoksen vastaisen taisteluun tarvitaan kaikkien apua ja ennen kaikkea yhteistyötä. Vasemmistoliitto tahtoo rakentaa siltoja, ei polttaa niitä. Kentällä on voimakas usko siihen, että se on mahdollista. Toivottavasti tätä uskoa löytyy myös muista puoleista. Tehdään yhdessä enemmän.

Henri Ramberg, Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja

Olli Salo, metsäsuunnittelija

Julkaistu Lapin Kansa 07.03.2019:

Parempaa sukupolvipolitiikkaa

Lapin Kansassa (01.03.) oli pieni uutinen opintolainakannan kasvusta Sipilän hallituskauden aikana. Uutisen mukaan lainakanta on kasvanut elokuun 2017 jälkeen 1,1 miljardia euroa – nousten uuteen ennätykseen eli 3,6 miljardiin euroon. Lienee reilua lukijan kannalta kertoa, että kirjoittajakin on opiskelija ja velkaantunut yllämainitun elokuun jälkeen 11 700 euroa. Syömävelkaa on tullut otettua reilusti, mutta tarpeeseen, onhan perhettäkin.

Opiskelijat lienevät ainoa ryhmä yhteiskunnassamme, joka joutuu – saavuttaakseen riittävän sosiaaliturvan tason – ottamaan henkilökohtaista velkaa. Ei pidä syyttää hallitusta siitä, etteikö se olisi tehnyt uudistuksia, onhan opiskelijoiden sosiaaliturvan siirtäminen entistä vahvemmin pankkien taseeseen ollut oiva keino ”tasapainottaa” valtion taloutta. Mutta velkaahan on otettu jo 50 vuotta, mikäs nyt mättää?

Kyse on arvovalinnoista, joita politiikassa tehdään. Hallitukselle ei riittänyt pelkän lainapainotteisuuden kasvattaminen, vaan edelleen leikattiin opintotukea kymmeniä euroja – osalta jopa 80 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin keventänyt verotusta eli elvyttänyt kesken kovinta nousukautta, asiantuntijoiden mukaan aivan turhaan ja jääden vieläpä itse itselleen asettamistaan tavoitteista.

Eipä sillä, on hallitus jotain hyvääkin tehnyt, ainakin osalle opiskelijoista, kun se siirsi meidät yleisen asumistuen piiriin. Ja annettiinhan meille perheellisille huoltajakorotuskin, tosin opintotuen määrä jäi leikkausta edeltävän tason alle, mutta näyttääpä paperilla kivalle.

Toivottavasti ensi hallituskaudella on toisin – tarvitsemme parempaa sukupolvipolitiikkaa. Siksi vastuullinen päättäjä pitää huolen, että opiskelijoiden sosiaaliturva on sidottu indeksiin, joka ei ole jäädytetty. Tulevaisuutta ajatteleva poliitikko ymmärtää, että opintolainakannan kasvaminen nykytahtia johtaa kestämättömään velkataakkaan. Sukupolvipolitiikkaa ymmärtävä kansanedustaja tietää, että opintorahaan tulee tehdä riittävä tasokorotus, joka Suomen Ylioppilaskuntien Liiton mukaan on 100 euroa.

Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja

Julkaistu Yhteiskunta & Asuminen 1/2019

Kolumni: Kuullaan mutta ei kuunnella

Pääoma jyrää asuntomarkkinoilla tällä hetkellä kotikaupungissani Rovaniemellä sellaista vauhtia, että kaupungin maa- ja rakennusomaisuus vaihtaa omistajaa kuin Nokian osake aikanaan. Moni koulu, liikuntapaikka tai muu julkinen rakennus on päätynyt tai uhkaa päätyä Rovaniemen keskustan alueella kovan rahan asuinkerrostaloksi. Väliä ei juuri ole ollut sillä, ovatko alueet ja rakennukset historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä – määräävä vaikutin päätöksiä tehtäessä on kaupungin ”strateginen kaavoitus” ja ”tontin arvon jalostaminen”.

Kun minä olin lapsi, katsoin kaikkea vanhaa ihaillen, kuunnellen tarinoita rakennuksista sekä niihin kytkeytyneistä ihmisistä – pystyin jäsentämään maailmaa ja luomaan juuria. Nykyajan hektisessä maailmassa päättäjille tärkeintä on instituutioiden dynaamisuus ja liikkeelläolo; mihinkään ei voi kiinnittyä, koska huomenna tilanne voi olla toisin. Tärkeintä on tuotto-odotus, kate ja strategia menestykseen.

Entä kun tosimaailmassa on meitä hitaita, julkista tilaa ja tukea tarvitsevia ihmisiä? Onko meillä väliä, vai onko vain hälläväliä? Täällä napapiirin navassa meillä tuntuu olevan tasan niin kauan väliä, kun strategian velvoitteista – asukkaiden oikea-aikaisesta kuulemisesta – on pidetty huoli. Sen jälkeen on pitkälti hälläväliä; kuullaan, muttei kuunnella.

Julkisen tilan yksityistäminen johtaa hiljalleen pääomalla hallitsemiseen, ja asukkaiden ulossulkemiseen heidän omasta elinympäristöstään. Se luo historiattomuutta ja juurettomuutta, siis sitä, mitä omalta osaltaan kaavoituksessa voitaisiin torjua. Köyhät pysyköön bunkkereissaan lähiöissä, julkista tilaa ei heille ainakaan pidä antaa – perkeleet osoittavat vielä mieltä, jos tilaa saavat!

Vaikka kaavoituksella voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti kaupunginosien (lue: ihmisten) eriarvoistumiseen, ei Rovaniemellä esimerkiksi sosiaaliselle asuntotuotannolle ole juuri ollut sijaa. Kodin löytämisellä ja asuntomarkkinoilla kun on se ero, että ihminen pystyy valitsemaan sellaisen asuinalueen, minkä kokee omaksi ja itsensä identiteettiin sopivaksi. Valitettavasti tällä hetkellä päättäjät luovat kaupunkia, mikä mahdollistaa kodin harvoille, ei kaikille, noudattaessaan vain pääoman toiveita kaavoituksessa.

Julkaistu Lapin Kansa 14.01.2019:

Demokratian aika on nyt!

Juha Rehula (kesk.) totesi Ylen haastattelussa (29.12.), että ”huomasin olevani vain nappula pelissä, jota muut ohjailivat. Peli ei ollut politiikkojen näpeissä, vaan sitä johtivat muun muassa markkinavoimat.”

Ei liene kenellekään enää epäselvää se, mitkä voimat valtioneuvostoa ovat sote-valmistelussa ohjanneet, eikä se, mille tahoille uutta sote-lainsäädäntöä kirjoitetaan. Tätäkö demokratia on, että kansa äänestää poliitikkoja, mutta lain sisällöstä päättää lopulta markkinavoimat?

Demokratian keskiössä tulee olla ihminen ja demokratiassa tavallisen ihmisen etua pitäisi puolustaa kansan keskuudesta valittu edustaja. Jo Aristoteles totesi, että valtio on olemassa taatakseen hyvän elämän eikä vain elämän. Jos demokraattista päätöksentekoa ohjaavat markkinat tai pääoma, eikä hyvän elämän päämäärä, voidaanko puhua demokratiasta?

Vastaus tähän on, että ei. Kun katsotaan Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistusta, suomalainen ja etenkin lappilainen on häviäjä. Emme me halua katoavia palveluja, lukea alvariinsa sopimusriidoista sanomalehdistä tai miettiä, missä voi synnyttää tulevaisuudessa. Haluamme hyviä palveluita siellä, missä asumme, ja siihen meillä on perustuslaillinen oikeus.

Nyt ajettu sote-uudistus ei edusta demokratiaa, kysyä voi vaikka Rehulalta. Valta tulee olla kansalla, eikä missään nimessä markkinoilla. Yksinkertaisin tapa palauttaa usko järjestelmään on äänestää vaaleissa ja vaihtaa vallanpitäjää, kun siihen aihetta on.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja.

———————————————–

Julkaistu Lapin Kansa 27.11.2018:

Menoja liikaa vai liian vähän?

Lapin Kansa uutisoi (23.11.), että Rovaniemi valmistautuu yt-menettelyyn. Tarkemmin sitä, ketä menettely koskee, ei kerrottu. Uutisen mukaan kaupunginhallituksen toimiohje määrää, että ”henkilömitoitukset tulee arvioida kriittisesti välttämättömän tarpeen mukaan”.

Välttämätön tarve ei ole aina se, mikä on paras kaupungille, vaikka olisimme kuinka kriittisiä. Tiedetään, että terveyspalveluita tai lastensuojelua voidaan hoitaa pienelläkin mitoituksella – asiat saadaan hoidettua, mutta ei kustannustehokkaasti saati inhimillisesti. Lapset saadaan peruskoulussa opetettua näennäisesti, vaikka ryhmäkoko olisi suurempikin. Tosin tiedetään kokemuksesta, että opetustulokset heikkenevät ja kalliiksi tulee tulevaisuudessa.

Erikoista on ajatusmaailma, missä katsellaan työntekijöitä menoerinä eikä koskaan puhuta heidän tuottavuudesta. Rovaniemen julkinen sektorin koko ei ole erityisen suuri ja työntekijämäärä on ollut laskussa, mutta raja työntekijöillä tulee joskus vastaan. Rajan ylittäminen tarkoittaa vaikutuksia ihmisen terveyteen ja työntekijän laskennallisen tuottavuuden putoamista. Miten uskotte luokanopettajien jaksavan raskaassa työssä tulevina vuosina, kun ryhmäkoot kasvavat? Tai sairaiden hoituvan, kun lääkäreitä on jo nyt liian vähän?

Onkin syytä suhtautua kriittisesti massiiviseen yt-menettelyyn, joka on tarkoitus runnoa läpi kestämättömässä aikataulussa. Vaikka kaupunginjohtajan kauniissa toiveessa olikin, että uudistuksista tulisi mahdollisimman vähän henkilöstövaikutuksia, jokainen tietää todellisuuden, kun säästötavoite on 50 miljoonaa euroa.

On ikävä huomata, että Rovaniemen päättäjillä on yksi vaihde silmässä ja se on pakki. Peruutamme takaisin aikaan, jolloin ei ollut palveluita takaamassa hyvinvointia ja tuomassa talouskasvua. On arvovalinta, halutaanko politiikkaa tehdä inhimillisyys vai leikkaukset edellä. Näistä kahdesta vain ensimmäinen on kestävää ja kustannustehokasta.

————————————-

Julkaistu Lapin Kansa 10.11.2018:

Veronkorotus on välttämätön

Rovaniemen talous on ahdingossa. Valtionosuudet ovat vähentyneet ja palkkakustannukset kasvaneet eikä verotuloja ole kertynyt odotetusti. Kiky-sopimuksen aiheuttamiin verotulomenetyksiin ei ole tulossa kompensaatiota lupauksista huolimatta. Keskustelu veroprosentista kiihtyy. Kokoomus vakuuttelee, että palvelutaso voidaan säilyttää nykyisellä veroprosentilla. Miten temppu tehdään tulevalle tilikaudelle, selvinnee maanantaina valtuustossa.

Perussuomalaiset maalailevat piruja taivaanrantaan kuvaillen kuntaveroa tasaveroksi, jonka korottaminen lopettaa kuluttamisen. Tosiasiassa vähennysten vaikutuksesta pienituloiset maksavat kuntaveroa isotuloisia huomattavasti vähemmän. Ylen kuntaverolaskurin mukaan Rovaniemellä kuntaveroa maksetaan tulojen ylittäessä 1300 euroa kuukaudessa, jolloin todellinen efektiivinen veroprosentti on vähennysten jälkeen maltillinen 1,67 prosenttia.

Talousarvioon 2019 kaupunginjohtaja esitti prosentin veronkorotusta. Hallitukselle ei kelvannut. Päädyttiin valmistelemaan budjettia kolmen raamivaihtoehdon; nykyisen veroprosentin, 0,5 tai prosentin korotuksen puitteissa. Toimialojen luonnoksissa esille on tullut toiminnan tehostamisen mahdollisuudet ja vaikutukset. Esimerkiksi koulutuslautakunnan osalta viranhaltijat ovat todenneet nykyisen veroprosentin raamin vaikuttavan siten, että on toteutettava merkittäviä ja kauaskantoisia heikennyksiä opetuksen ja kasvatuksen laatuun sekä määrään.

Toimialoja höyläämällä ei päästä rakenteellisiin uudistuksiin, vaan toteutetaan palvelutason laskuun johtavia leikkauksia, joiden hintaa maksetaan tulevaisuudessa. Veroprosentista päätetään joka vuosi erikseen. Mikään ei estä olosuhteiden muuttuessa laskemaan veroastetta. Esimerkiksi valtuustosopimukseen kirjattujen tilojen hallintaan liittyvien tehostamistoimien toteutuessa säästöjä syntyy.

Rovaniemellä 2019 talousarvion laadinnassa valtuusto ei välty arvovalinnoilta. Veronkorotus on välttämätön, jos palvelutaso halutaan säilyttää. Riittävä resurssointi peruspalveluihin tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä. Nyt tarvitaan malttia uhkakuvien maalailun ja hätäisten leikkauspäätösen sijaan. Veronkorotus on lisälainan ottoa ja palvelutason alasajoa vastuullisempi ratkaisu.

Tiina Outila

kaupunginvaltuutettu, koulutuslautakunnan jäsen (vas.)

Henri Ramberg

puheenjohtaja, Vasemmistoliiton Rovaniemen kunnallisjärjestö

—–

Julkaistu Lapin Kansa 27.08.2018, Uusi Rovaniemi 29.08.2018 ja Lounais-Lappi 18.08.2018:

Julkaistu Lapin Kansa 17.08.2018:

Julkaistu Lapin Kansa 27.07.2018 ja Uusi Rovaniemi 11.08.2018:

Julkaistu Lapin Kansa 19.07.2018:

Julkaistu Lapin Kansa 09.06.2018:

Julkaistu Uusi Rovaniemi 23.05.2018:

Julkaistu Uusi Rovaniemi 28.04.2018:

Minulla oli kunnia kirjoittaa Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistyksen tiedottajana Launtaivieras -palstalle.

#asukasyhdistys #rovaniemi #roivaltuusto

(kuvakaappaus: http://uusi-rovaniemi.ap.richiefi.net/ea8767dd-6312-4af2-b94f-554ac4da844e/2 )

KOLUMNI KANSAN TAHTO 2/2018: Suomi – oman onnensa seppä

”Aika lailla tasan kolme vuotta sitten Yle uutisoi, että keskusta on menossa “veret seisauttavaan vaalivoittoon” – mummonikin virkkoi minulle, että Juha on hyvä tyyppi ja nyt laitetaan Suomi kuntoon. Kun vaalipäivän ilta koitti ja ääntenlaskenta oli loppusuorallaan, purskahdin pelonsekaiseen nauruun Timo Soinin jytkyttäessä televisiossa ja tuloksen ollessa selvä. Kyyti tulisi olemaan arvoiltaan kylmää seuraavat neljä – pitkää – vuotta.”

Jatka lukemista: http://www.kansantahto.fi/suomi-oman-onnensa-seppa/

Julkaistu Uusi Rovaniemi 21.03.2018:

#vasemmisto #rovaniemi #roivas #lappi #valionranta

(kuvakaappaus http://uusi-rovaniemi.ap.richiefi.net/f41dbad7-62ff-4903-84b5-cb5b69e623ca/6 )

Julkaistu Lapin Kansa 10.03.2018

(Toimitus typottanut allekirjoituksen kokonaisuudessaan)

Julkaistu Lapin Kansa 13.02.2018

Julkaistu 15.11.2017 : Uusi Rovaniemi -lehti / 16.11.2017 Lapin Kansa

Kuvakaappaus http://uusi-rovaniemi.ap.richiefi.net/3df3351b-ab59-462c-be0a-0b5ea7a0d5c8/1:

Julkaistu 01.05.2017 – Lapin Kansa

https://www.lapinkansa.fi/mielipide/hallitus-soutaa-ja-huopaa-16005324/

”Hallitus soutaa ja huopaa”

Suomessa opiskelijajärjestöt, kuten Suomen opiskelijakuntien liitto ja Suomen ylioppilaskuntien liitto ovat vaatineet huoltajakorotusta opintotukeen.

Samoilla linjoilla ovat olleet lähes kaikki poliittiset puolueet ja eduskunnan sivistysvaliokunta mietinnössään.

Hallitus kertoikin puoliväliriihen jälkeen, että Suomeen palautetaan opintotuen huoltajakorotus, 75 euroa/huoltaja. Tämä kuulostaa äkkiseltään hyvältä.

Eduskunta kuitenkin päätti hallituksen esityksestä viime joulun tienoilla opintotuen leikkauksista. Toisille opiskelijoille leikkaus on 87 euroa ja meille pidempään opiskelleille 53 euroa. Jatkossa opintotuki on kaikille opiskelijoille sama eli 250 euroa ja velkaa saa ottaa jatkossa 600 euroa kuukaudessa.

Samassa hallitus päätti siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Uudistus merkitsi usealle yksinasujalle parannusta asumisen tukemiseen, mutta toisille sitä, että asumistuki poistuu.

Opiskelijaperheille muutos tarkoitti sitä, että tuki pienenee kymmeniä euroja kuukaudessa, koska tuen enimmäismäärää laskettiin.

Kun hallituksen toimien summia ynnätään, voidaan huomata, ettei huoltajakorotus tarkoita tosiasiallisesti meille vanhemmille mitään korotusta. Edelleenkin Sipilän hallituksen toimien seurauksena opintojen tukeminen pienenee.

Tilanne voi johtaa valmistumisen pitkittymiseen, eikä monella ole uskallusta tehdä lapsia opiskeluaikana. On erikoista, että Suomessa valtio ei voi ottaa syömävelkaa, mutta opiskelijan on pakko.

Julkaistu 07.04.2017 – Lapin Kansa

Julkaistu: 17.03.2017 – Uusi Rovaniemi -lehdessä

Pitäisikö uimahallista järjestää kansanäänestys?

Julkaistu: Lapin Kansa 04.03.2017

VASTUUTUKSESTA HUOLENPITOON

Kun Suomi elää sote-muutoksen keskellä – joka on jossain muodossa tarpeellinen – kuihtuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus talousideologian tieltä pois. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa asiakasmaksujen muuttuvasta lainsäädännöstä (28.2.) mainitaan, että ”uuden asiakasmaksujärjestelmän on tuettava asiakkaiden omaa vastuunottoa”. Kansankielellä tämä tarkoittaa kohoavia asiakasmaksuja jälleen kerran. Sovi ei unohtaa vastuunoton painottamista – oma vika kun sairastut.

Vastuutus perustuu ihmisten jakamiseen riskiperustaisesti kategorioihin, jossa nähdään, että omilla valinnoilla yksilö voisi välttää sairastumisen. Malli sivuuttaa tosiasiallisten rakenteellisten ja sosiaalisten olojen vaikutuksen terveyteen, jota ei tule väheksyä. Terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan mukaan on mahdotonta tietää, milloin sairaus on itseaiheutettu ja milloin ei.

Kun vastuutus alkoi 80-luvulla ja laman myötä, se johti tilanteeseen, jossa kuntien maksuttomat lääkäripalvelut lopetettiin. Seurauksena oli terveyskeskusten vähentynyt käyttö. Kun 1995 työterveyspalvelut tulivat maksuttomiksi ja väliaikaiseksi tarkoitetut terveyskeskusmaksut jäivät pysyviksi, johti kehitys terveydenhuollon polarisoitumiseen.

Asiakasmaksuton terveydenhuolto asettaisi ihmiset jälleen yhdenvertaiseen asemaan taustasta riippumatta. Kun hoidon esteenä ei ole raha, matalan kynnyksen peruspalvelut takaavat hoitoon pääsyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kustannussäästöjä. Kannatan asiakasmaksun poistamista.

Julkaistu 08.03.2017 – Lapin Kansa

Työn uudet markkinat

Asiasanat: #roivaltuusto #rovaniemi #ramberg #opiskelijapolitiikka #opiskelija #opintotuki #yritystuki #yritustuet #harmaatalous #sosiaalipolitiikka #koulutuspolitiikka