Tulevaisuutta, mutta kenelle?

Lapin liiton hallitus kokoontui eilen 30.08.2021, jossa esityslistallamme oli useita tärkeitä sekä merkittäviä asioita, jotka kytkeytyvät tulevaisuuteen. Kokouksessa muun muassa hyväksyttiin Lapin Green Deal -tiekartta, annettiin lausunto tulevasta Luonnonsuojelulaista ja keskusteltiin Lappi-sopimuksen tulevasta sisällöstä.

Keskityn tässä kirjoituksessa käsittelemään enemmän tai vähemmän kolmea teemaa, jotka korostuivat minulle: 1) kaivosteollisuuden ensisijaisuus suhteessa luontoarvoihin, 2) suuren pääoman etujen suojaaminen suhteessa alkuperäiskansojen oikeuksiin ja 3) luonnonvarojen hyödyntämisen ensisijaisuus suhteessa luonnonsuojeluun ja muihin elinkeinoihin.

Kaivoksia, kaivoksia, kaivoksia

Kerrotakoon alkuun, että Luonnonsuojelulain luonnoksessa esitetään, että malmin etsintä ja kaivaminen luonnonsuojelualueilla ei olisi tulevaisuudessa mahdollista, vaan suojelun tarve korostuu.

Lapin liiton hallitus päätyikin lausumaan laista siitä syystä esimerkiksi seuraavaa: “Lapin pinta-ala on kolmasosa Suomen pinta-alasta ja Lapin pinta-alasta on kolmannes luonnonsuojelualueita, joten jo luonnonsuojelun hyväksyttävyyden näkökulmasta malmin etsintä ja kaivaminen tulee mahdollistaa luonnonsuojelualueilla kompensaatiomenettelyllä”.

Tämä siitäkin huolimatta, että tutkijat ovat esittäneet, että ennallistaminen eli luonnontilaiseksi palauttaminen on yksi halvimmista ja nopeimmista luontopohjaisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lisäksi on katsottu, että luonnonsuojelun tehostaminen ja kohdistaminen paremmin on nopea ratkaisu torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Tutkijoiden mukaan myös runsaasti hiiltä varastoivien ja lajirikkaiden ekosysteemien kato ja rappeutuminen pitää pysäyttää niin maalla kuin merellä, erityisesti metsissä, kosteikoissa ja soilla.  He esittävät myös, että joidenkin uusiutuvien energiamuotojen kohdalla punnittaisiin hyötyjä ja haittoja, jos esimerkiksi tarvitaan paljon kaivostoimintaa tai laajoja alueita maata näiden energiamuotojen tuottamiseen.

Lakiin esitettyjen muutosten ja tutkitun tiedon taustaa vasten on kornia, että Lapin liiton lausuntoon kirjattiin myös, että “Lapin liitto perustaa maakunnan yhteistyöryhmään vihreän siirtymän jaoston, joka olisi myös luonteva paikka valmistella luonnonsuojelun toimeenpanosuunnitelmaa laajassa sidosryhmäyhteistyössä.”

Lisäksi Lapin liiton hallitus katsoi lausunnossaan, että: “malminetsinnän rajoittamisen merkittävänä elinkeinotoiminnan rajoittamisena”. Minusta tämä on falskein väite ikäkuuna päivänä, kun ottaa huomioon nykyisen lainsäädännön ja sen mahdollistamat vääryydet maanomistajia sekä heidän elinkeinojaan kohtaan.

Esitin useita muutoksia lausuntoon, mutta turhaan. Lapin liiton hallitus –vähemmän yllättäen – oli lausunnossaan myös kriittinen saamelaisten oikeuksien edistämiseen laissa. Viva el colonialismo!

Lappi-sopimus tulee – edellistä parempana

Lapin tärkein strateginen asiakirja eli niin sanottu Lappi-sopimus lähetettiin lausunnoille. Tuossa asiakirjassa esitetään suuntaviivoja maakunnan tulevaisuudeksi alkaneelle nelivuotiskaudelle, johon muun muassa valmistelu virastossa pohjaa. Uskon, että tuosta ohjelmasta saadaan vielä hyvä – etenkin kun tällä kertaa kaikki raideyhteydet saamenmaalle on asiakirjasta poistettu valtuuston linjauksen mukaan.

Mutta kehitettävääkin löytyy, nimittäin luonnokseen jäi seuraava kohta, jonka poistoa esitin: “Tulevien vuosikymmenten aikana on mahdollista, että Natura-alueilta löydetään merkittäviä malmiesiintymiä tai syntyy tarvetta hyödyntää niitä muilla merkittävillä tavoilla. Lapissa tavoitteena on, että niitä voidaan ympäristöä säästäen ja korvaavia alueita osoittaen ottaa hyötykäyttöön. Tavoitteena on myös, ettei Natura- alueiden pinta-ala maakunnassa pienene, eikä laatu heikkene.”

Tällaiset kirjaukset ilmentävät vahvaa ajattelutapaa, jossa ympäristömme nähdään itsekkäästi pelkkänä taloudellisen hyödyntämisen välineenä.

Toivoa sopii, että Lappi-sopimukseen tulee runsaasti palautetta ja kehittämiskohteita, jotta siitä tulee maakuntamme ihmisten näköinen. Lupaan tiedottaa, kun se tulee lausunnoille ja opastaa, miten sopimuksen luonnoksen sisältöön voi vaikuttaa – muullakin tapaa kuin olemassa esimerkiksi allekirjoittaneeseen yhteydessä.

Talous edellä tulevaisuuteen jatkossakin

Omalta kohdalta näkisin, että tulevaisuutta täytyy katsoa aina sukupolvien yli, kun puhutaan hyvinvoinnista tai vaikkapa luonnonsuojelualueiden merkittävyydestä. Siten merkittävä luonnonvarojen hyödyntäminen esimerkiksi kaivannaisteollisuuden käyttöön luonnonsuojelualueilta, näyttäytyy minulle negatiivisena tutkitun tiedon valossa.

Mutta tähän tuskin saadaan muutosta, ilman, että Kaivoslakia ja Lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista muutetaan. Edellä mainitun lain 4§:n mukaan alueiden kehittämisen tavoitteena on esimerkiksi:

1) vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä;

2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa;

5) parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria;

Lapissa alueiden kehittämisessä kaivosteollisuus hallitsenee merkittäviltä osilta nykyisellä agendalla kaikkia edellämainittuja osa-alueita, jonka kestävyys makaa poliittisessa fraasissa siitä, että “suomalainen kaivos on ekoteko”.

#Lappi #kaivosteollisuus #kaivokset #kaivoslakiNYT