“Yhteinen tahtotila”

Julkaistu Uusi Rovaniemi -kaupunkilehdessä 12.05.2021.

“Tämä sopimus lainvoimaiseksi tultuaan korvaa kokonaisuudessaan 3.9.2007 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen, jonka voimassa olo samalla todetaan päättyneeksi.”

Näin yksiselitteisesti todetaan 9.8.2013 allekirjoitetussa Rovaniemen kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välisessä yhteistoimintasopimuksessa. Tuossa sopimuksessa myös määriteltiin, että sopimus koskee vain Kiela I -korttelia (nro 33). 

YIT kirjoittaa kuitenkin 22.11.2019 päivätyssä paimenkirjeessä kaupunginhallituksen jäsenille: “Koska rakentamisen nopea käynnistyminen oli kaupungin ja YIT:n yhteinen tahtotila, sovittiin alueen jakamisesta kahdeksi sopimusalueeksi ja samassa yhteydessä sovittiin, että korttelin 34 sopimukseen palataan heti kun kaavoitus on saanut lainvoiman.” 

Kuitenkaan kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välisessä ja vuonna 2013 allekirjoitetussa sopimuksessa ei ole asiasta minkäänlaista mainintaa. Lapin Kansa kirjoitti (27.11.2019) myös, että “Kaupunginhallitus haluaa selvittää, onko YIT:lle epävirallisemmin luvattu etuoikeudella neuvotteluja Kiela 2:n rakentamisesta”. Toistaiseksi ei ole vielä käynyt ilmi – ainakaan minulle – julkisesta keskustelusta, että oliko tällaisia lupauksia tehty vai ei?

On siten jokseenkin kestämätöntä, että kaupunginhallitus tuoreessa päätöksessään (3.5.2021 / §169) viittaa 25.6.2007 tehtyyn sopimukseen, joka on toisella sopimuksella kumottu. Herättää kysymään, mihin sopimukseen perustuu YIT:n väitteet yhteisestä tahtotilasta? Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, kenen tahtotilasta on kyse ja kuka sen on kaupungin nimissä ilmaissut? Vai eikö Lotvosen 2013 allekirjoittama sopimus ollutkaan laillinen?

Sillä tuskin kyse oli Esko Lotvosen esittämästä tahtotilasta, kun hän esitti ylimääräisen kokoukseen kokoontuvalle kaupunginhallitukselle (27.11.2019 / 437§), ettei kilpailutusta keskeytetä. Eikä kyse voi olla silloisen apulaiskaupunginjohtaja tahtotilasta, sillä Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään (KHO:2013:55), että tämä on ollut esteellinen asiassa 4.5.2009 jälkeen

Näihin tuskin saamme vastausta koskaan, mutta se on varmaa, että avoimuutta pitää lisätä kaava-asioissa. Tiskin alta ei pidä antaa meidän yhteistä maaomaisuutta yhdellekään grynderille, vaan tarvitsemme aitoa ja vahvaa kilpailutusta, jotta paras hyöty on mahdollista saada. Toinen asia on se, että tarjotaanko joskus esimerkiksi ryhmärakennuttamisen sopivia tontteja tai ARA-rakentamiseen sopivaa aluetta ohi markkinoiden – näille on vahvat sosiaaliset perusteet. 

#Rovaniemi #roivaltuusto #vasemmisto #kuntavaalit2021