Valtion omistajapolitiikka 2020-luvulle koronakriisissä

Yle uutisoi (8.5.) siitä kuinka, suomalaisen tutkijaryhmän kehittämän korona-rokotteeseen käytetty työ uhkaa valua hukkaan, ellei Suomessa aloiteta omaa rokotetuotantoa. Kysymys on hyvin ajankohtainen huoltovarmuuden ja suomalaisen osaamisen kannalta, kun etsitään tietä ulos koronasta. Mutta ongelmaksi voi muodostua suomalaisen yhteiskunnan sekä valtion omistajapolitiikan kehitys. 


Suomi on politiikassa nojannut 2000-luvulla ajatukseen, että valtio ja valtio-omisteiset yritykset ovat markkinahäirikköjä. Tämän johdosta suomalainen yhteiskunta on poliittisesti ajettu viimeisten vuosikymmenien aikana tilanteeseen, jossa valtionomistajuutta pyritään vähentämään ja valtionyhtiöt yksityistämään. Taustalla on uusliberaali markkinatalous, EU-sääntely ja poliittisten ideologien toteuttaminen omistajapolitiikassa. Valitettavasti myös huoltovarmuus on kärsinyt kolauksen, jonka vuoksi meidän tulee tarkastella tulevaisuutta uusin silmin. 


Viimeisen kuluvan vuoden aikana olemme saaneet lukea, miten suomalainen on joutunut odottelemaan lääkkeitään, koska globaalit markkinat eivät ole kyenneet niitä toimittamaan. Nyt koronakriisin aikana olemme joutuneet tilanteeseen, jossa suomalainen taistelee niistä hoitotarvikkeista, joita ennen on Suomessa suunniteltu ja valmistettu. Nyt elämme tilanteessa, jossa rokotetuotanto halutaan kotimaahan, jotta suomalaiset voidaan suojata koronan vaaroilta.


Viimeistään näinä kriisin aikoina on myös huomattu, että markkinatalous ja yritykset tarvitsevat valtioita sekä julkisia instituutioita – sen vuoksi meillä on syytä tarkistaa valtion omistajapolitiikkaa ja suhdettamme valtionyhtiöihin. Vanha virsi siitä, että valtio aiheuttaisi markkinahäiriöitä ja ”miksi tehdä itse, kun sama tuote voidaan tuottaa halvemmalla idässä”, ei enää yksinkertaisesti päde. 


Suomen valtion tuleekin ottaa korona-rokotteessa harkittu kansallinen riski ja pääomittaa rokotteen testausvaihetta ja tuotantoa. Vastineeksi Suomen valtion tulee saada enemmistö perustettavan yhtiön osakkeista, jolla voidaan taata kansallinen turvallisuus kohtuuhinnalla emmekä jää kansainvälisten markkinoiden armoille, kun rokote valmistuu. Mikäli tuotantoa olisi yli omien tarpeidemme, voimme viennin kautta saada myös puhdasta kansantuloa – ja avittaa hyvinvointivaltion nousua.