Maksukatot ovat yhdistettävä – inhimillisyyttä sosiaaliturvaan

Julkaistu: Uusi Rovaniemi 13.10.2018

Kun ihminen sairastuu tai loukkaantuu, on kyseessä aina shokki ihmisen ja läheisten elämään. Tuolloin potilaan kannalta  tärkeintä on keskittyä paranemiseen ja tulevaan hyvinvointiin. Sairastumisen kylkiäisenä tulee kuitenkin usein liuta muita murheita, kuten toimeentulon riittävyys, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti ihmisen paranemiseen.

Suomalaisen yhteiskunta on varautunut yksilöitä koskeviin sairauksiin hyvin; meillä on maailman kustannustehokkain sairaanhoito (The Lancet 05.05.2018), monipuolinen sosiaaliturva, erilaisia tukipalveluita ja lääkkeiden hinnat ovat säänneltyjä. Näihin menoihin meillä liittyy maksukattoja, joilla tarkoitetaan, että kun asiakas on maksanut tietyn omavastuun, vastaa yhteiskunta lopuista kuluista lähes täysimääräisesti.

Suomalaiset ovat kuitenkin siirtymässä hiljalleen yksityisiin sairauskuluvakuutuksiin, nimittäin jo noin 1,2 miljoonaa ihmistä on hankkinut vakuutuksen yllättävien kulujen varalle. Tämä lienee osittain myös poliittisen päätöksenteon seurausta, kun asiakasmaksujen ja maksukattojen euromäärä on noussut vuosien saatossa.

Useat maksukatot aiheuttavat huomattavan menoerän sairastuneelle, tällä hetkellä julkisten terveydenhuollon, lääkehoidon ja matkojen omavastuuosuudet nousevat yli 1600 euroon. Vaikka 10 vuotta sitten liki 30 eri terveysjärjestöä vetosi kansanedustajiin, että Suomeen tulisi saada yhtenäistetty maksukatto kulujen osalta, ei sitä olla saavutettu Suomessa vieläkään.

Ongelmallisuus maksukatoissa piilee siinä, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat joutuvat usein valitsemaan, syödäkkö lääkkeet vai ostaakko ruokaa tai maksaako vuokraa. Kun korkeat maksukatot johtavat hoidon epäonnistumiseen, lisää se kustannuksia yhteiskunnalle.

Useiden julkisten maksukattojen sijasta tulisikin seuraavalla eduskuntakaudella siirtyä yhteen kohtuulliseen maksukattoon. Toteutuessaan tuo muutos parantaisi yksilöiden tilannetta, kun yhä useampi saisi lääkkeensä ja hoitonsa, joka näkyisi myös positiivisesti kansantaloudessa.

Henri Ramberg (vas.)
Vasemmistoliiton Rovaniemen kunnallisjärjestön puheenjohtaja