Lisää kohtuuhintaisia perheasuntoja!

Ohessa Rovaniemen kaupunginvaltuustossa pitämäni puhe 20.06.2022, jonka kirjoitus- ja puhuttu asu voi poiketa. Puhe katsottavissa myös tallenteelta ajassa 01:58:26.

Arvoisat kuntalaiset, valtuutetut ja puheenjohtaja, 

kiitän omasta puolestani Tarkastuslautakuntaa arviointikertomuksesta, jossa on esitetty aiheellisia huomioita useaan – myös minulle sekä vasemmistoliitolle – tärkeään asiaan. Yhtälailla pidän tärkeänä ja sydämestäni uskon, että kaupunginhallituksessa teemme parhaamme, että kertomuksessa mainittuihin asioihin käydään tarmolla kiinni eikä arviointikertomuksen vastaukset ole pelkkiä lillukanvarsia. 

Hyvä kuulijat, tässä puheenvuorossa suuntaan ajatukseni eritoten asuntopolitiikkaan, joka myös arviointikertomuksessa sai osakseen rakentavaa kritiikkiä. Tarkastuslautakunta kiinnitti aiheellisesti huomiota myös kaupunkikuvaan, johon palaan puheeni lopussa, mutta suosittelen myös kuntalaisia lukemaan Tarkastuslautakunnan näkemyksiä maankäytöstä ja osaltaan lähiöiden unohtamisesta – ne olivat erittäin perusteltuja.

Arvoisa puheenjohtaja, 

Arviointikertomuksessaan lautakunta lausuu muun muassa näin: “​​Kaupungin asuntotarjonta ei varmista monipolvista ja sosiaalisesti kestävää asumista. Eikä se edistä asuntojen luonnollista vaihdantaa esimerkiksi ikääntymisen myötä tai perhekokoon muuttuessa.”

Tarkastuslautakunta kysyykin kaupunginhallituksesta, että: 

“Mitä kaupunginhallitus voi tehdä kestävän asuntopolitiikan toteutumiseksi, jotta asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä.”

Tämä kysymys on täysin aiheellinen ja huoli todellinen. Tällä hetkellä valtaosa Rovaniemellä valmistuvista vuokra-asunnoista on pieniä yksiöitä ja kaksioita, samoin uudet kolmiot ovat usein todella pieniä, osa jopa alle 50m2. Suurempia perheasuntoja on vaikea saada tai sitten vapaat perheasunnot sijaitsevat usein epätarkoituksenmukaisesti kaukana työ- tai hoitopaikasta. Tämä on perheiden kannalta ongelmallista eikä siten hyväksyttävää.

Arvoisat valtuutetut, 

Tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa – lainaus alkaa: 

“Kaupunki ei näyttäisi puuttuvan kehityskulkuun, vaikka se voisi kaavoitusmonopolinsa turvin ja asemakaavamääräyksin ohjata esimerkiksi asuntojen kokoa ja määrää. Samoin se voisi tontteja luovuttaessaan ohjata tontin asuntojakaumaa.”

Pienituloisena kahden lapsen vanhempana arviointikertomus on näiltä osin surullista luettavaa: kaupungin asuntopolitiikkaa eivät ole ohjanneet kaikkien kaupunkilaisten tarpeet. Yhdyn täysin tarkastuslautakunnan näkemyksiin, ja esitänkin syvimmän huoleni siitä, että kenelle tätä kaupunkia oikeastaan on rakennettu viime vuodet? 

Kuvaavaa on, kun muutimme kuusi vuotta sitten vuokrakolmioon nelihenkisen perheeni kanssa, ja ajattelimme tuolloin asunnon olevan väliaikainen siihen asti, kunnes löydämme sopivan kokoisen neliön tai tätä suuremman kohtuuhintaisen vuokra-asunnon. Hyvät valtuutetut, voin kertoa, että edelleen asumme samassa osoitteessa – tämä jos mikä kertoo kaiken oleellisen pienituloisten perheiden asemasta vuokramarkkinoilla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyväksyimme tässä salissa vajaa kuukausi sitten uuden strategian, jossa asuntopoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin 450 vuotuisen uuden asunnon rakentamisen per vuosi. Yhtälailla linjasimme, että huomioimme kehittämistavoitteiden asettamisessa ja toteuttamisessa erityisesti kohtuuhintaisen ja monimuotoisen asumisen mahdollisuudet. Toivon todella, että strategia laitetaan toimeen mitä pikimiten, ja etenkin uusien asuntojen suhteen meidän tulee huolehtia, että myös perheille sopivia kohteita tarjolla tulevaisuudessa.

Tavoitteen saavuttamista voimme ohjata ainakin kolmella eri keinolla: yksi on käyttää ohjausta tonttihaun yhteydessä (tontin hakuehdot); toinen keino on käyttää sopimusohjausta (eli maankäyttösopimukset, yhteistyö- ja toteutussopimukset); kolmas keino on käyttää asemakaavamääräyksiä. On huomattava, että pienasuntovaltaiset asuinkerrostalot voivat muodostua ongelmaksi, jos niitä rakentuu useita samalle alueelle, jolloin ne muokkaavat koko alueen asunto- ja asukaskantaa.  Nykyinen tilanne johtaa segregaatioon ja ei-toivottuihin kehityskulkuihin. (Mukailtu lainaus dokumentista Oheismateriaali 11.1.2021 Asuntokokojen ohjaus Tampereella, julkinen.pdf)

Arvon valtuutetut, tavoite ei kuitenkaan saa toteutua kaupunkikuvan tärvelemisellä. Kuten Tarkastuslautakunta toteaa, niin laaja kansalaiskeskustelu kaupunkikuvasta on tärkeää jo kaavoituksen yhteydessä. Tällä hetkelläkin meillä on esimerkiksi Sairaalanniemen hanke, jossa vanha sairaala uhkaa jäädä täysin idän suunnasta peittoon, johon myös Lapin maakuntamuseo kiinnitti vakavaa huomiota. Mielestäni tarkastuslautakunta on täysin oikeassa kysyessään, miten kaupunki voi edistää kaupunkikuvallisten seikkojen huomiointia ja tähän meidän on kaupunginhallituksessa myös kyettävä vastaamaan.

Arvoisa puheenjohtaja, kuntalaiset ja valtuutetut, 

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon ja Rovaniemen kaupunki edustaa siten asukkaitaan ja yhteisöjään. Se, että elämme demokratiassa ja olemme eri ikäisiä, eri taustaisia ja kaikin puolisesti erilaisia, on äärimmäinen rikkaus. Se, että rakennamme kaupunkia aidosti kaikille ja luomme edellytyksiä asua täällä, ei ole keneltäkään pois. Toivon todella, että jokainen meistä huomioi Tarkastuslautakunnan huomiot maankäytön, asumisen ja kaupunkikuvan osalta, sillä ne tekevät rakkaasta Rovaniemestä entistä paremman kaikille, ei harvoille. 

Kiitos. 
#rovaniemi #asuntopolitiikka #vasemmisto