Laillisia hankintoja?

Tämä teksti on ensimmäinen osa koskien Rovaniemen turismia ja siihen liittyvää päätöksentekoa sekä kaupungissa esiintyviä lieveilmiöitä. Ensimmäinen osa koskee kaupungin hankintoja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ltä.

Rovaniemen kaupunki teki päätöksen ostaa puitejärjestelyllä vuonna 2010 Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ltä palveluita matkailun markkinoimiseksi ja edelleen kaupungissa nojataan tähän päätökseen. Käyn tässä tekstissä läpi, minkä vuoksi kaupungin järjestely on ongelmallinen ja hyvin todennäköisesti myös lainvastainen.

Syy, miksi asia on tärkeä, on se, että hankinta on EU-kynnysarvot ylittävä, jolloin erityisesti tulisi huomioida seuraavat hankintoja koskevat periaatteet:

• syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuusperiaate;
• avoimuusperiaate;
• suhteellisuusperiaate;
• taloudellisuusperiaate;
• kilpailuperiaate; ja
• vilpittömän yhteistyön periaate.

Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy ei ole kaupunkiin sidosyksikköasemassa, koska yrityksellä on kaupungin lisäksi noin 230 muutakin omistajaa, eikä Hankintalain 15§:n mukaan sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Tämän vuoksi hankinta on ilmeisesti tehty aikoinaan puitejärjestelyllä.

Kaupungin päättäjänä olen luonnollisesti pyytänyt hallintoa asiaan perehtymään tarkemmin, mutta asiaa ja sen ongelmallisuutta on hyvä pohtia myös ääneen.

Ongelmia useita

Ensinnäkin Hankintalain 42§:n mukaan puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta ja Eskola ym. (2024, 260) ovat todenneetkin, että mikäli puitejärjestelyn kestoa ei olisi rajoitettu, kilpailu voisi estyä, kun puitejärjestelyn osapuolena olevilla toimittajilla olisi muita parempi asema.

Rovaniemellä ensimmäisestä hankintapäätöksestä on syksyn myötä kulunut 14 vuotta. Hankintalain 42§:ssä on toki maininta, että hankinnan kohteen sitä perustellusti edellyttäessä puitejärjestely voi poikkeuksellisesti olla kestoltaan pidempi, johon Rovaniemelläkin saatetaan nojata. Tästä ei ole täyttä varmuutta, koska Rovaniemen kaupunki ei ole Hallintolain 45§:n mukaisesti perustellut päätöstä sellaisella tarkkuudella, josta asia kävisi ilmi.

On syytä mainita kuitenkin, että perustelut yli neljän vuoden kestolle on esitettävä jo hankintailmoituksessa ja yleensä tällaiset perusteet (mt.) liittyvät esimerkiksi henkilöstön koulutustarpeisiin, toimittajan tekemiin suuriin investointeihin tai eri toimialojen yleisesti noudatettavat sopimusten kestoja koskevat käytäntöihin ja kaupallisiin ehtoihin.

Oikeuskirjallisuudessa myös Pekkala ym. (2022) ovat todenneet, että pääsääntöisesti neljän vuoden ylittäminen on poikkeustapaus, jota on tulkittava suppeasti. KKV on myös tuoreessa päätöksessään katsonut, että:

”– – KKV toteaa, että käsillä olevan sopimuksen mukaiset matkailutoimen kehittämisen ja hoitamisen palvelut ovat luonteeltaan sellaista, joka kuuluvat tavanomaiseen liiketoimintaan palveluntarjoajan alalla. Kyseessä ei voida katsoa olevan sellaisen palvelun tuottaminen, jota varten vaadittaisiin sellaista erityistä tietotaitoa tai keinoja, joita vain valitulla palveluntuottajalla on käytössään.”

Näin ollen peruste ei voi olla ainakaan se, että juuri Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy olisi ainoa taho, joka ”osaisi” toteuttaa kyseisiä palveluita.

Toiseksi tulee pitää mielessä, että Hankintalain 43§:n mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn yhden toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Lisäksi Hankintalain 42§:ssä on vaatimus siitä, että puitejärjestelyssä vahvistetaan tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot.  

Koska Rovaniemellä ainakin palvelusopimusten sisällöt ovat muuttuneet vuosien varrella ja sopimuksesta päätetään vuosittain erillisellä päätöksellä, niin on todennäköistä, että sopimusehdot ovat muuttuneet vastoin Hankintalain henkeä ja kyse on enemmänkin määräaikaisesta hankinnasta kuin toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta.

Johtopäätös

Rovaniemen kaupungin tulee jatkossa joko järjestää palvelut itse, kilpailuttaa hankinnat tai ostaa ne sidosyksiköltään suorahahankintana.