Hyväosaisten keskusta-alue

Ounaskosken koulu, Sairaalanniemi, Lääninhallitus, Lapin aukea, tori, oppipoika – ja lista jatkuu vaan. Kaupunkikuva muuttuu ajassa ja sitä väitetään myös kehitykseksi. Julkisyhteisöjen omistamien tilojen ja maaomistusten myyntiä sekä vuokrausta Rovaniemellä suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti. Asiaa perustellaan yleisesti sillä, että kaupungille saadaan lisätuloja paikkaamaan alijäämää.

Julkisia palveluita julkisista tiloista asukas saa yhä harvemmin keskustasta. Yli vuosikymmen sitten koulujen alasajoa perusteltiin palveluverkon muuttamisella ja ikärakenteen muuttumisella. On tosin ristiriitaista, että keskitymme ”keskustan tiivistämiseen” eli asuntojen rakentamiseen ja korkeampaan kerroslukuun, mutta ajamme samaan aikaan julkiset palvelut joko alas tai yksityisiin tiloihin vuokralle.

Olen pohtinut, että miksi tämä kehitys on näin mielikuvituksetonta. Ei ole mielekästä, että meillä on tukku palveluita yksityisissä tiloissa vuokralla tai vastaavasti siirretty pois sieltä, missä meitä keskustan asukkaita tulee jatkossa olemaan yhä enemmän. Vai onko ajateltu, että keskustan täyttävät hyväosaiset, jotka eivät tarvitse julkisia palveluita?

Tällä hetkellä kaupunkilaisten huulilla on Kiela 2 -kortteli, jota YIT pitää omanaan. On esitetty väitteitä siitä, että aluetta olisi heille luvattu suullisesti, mutta sopimuspaperit kertovat toista. Tämä naurettava jupakka herättää kysymään, pitäisikö käyttää välillä mielikuvitusta itse, eikä laskea kaikkea gryndereiden varaan?

Kaupunki on unohtanut kokonaan oman tuotannon mahdollisuudet keskustan kehittämisessä. Esimerkiksi Rovakatu 2:n osalta olisi voitu päätyä ratkaisuun, jossa tonttialueelle suunnitellaan moninaista palvelu-, kivijalka- ja asuintoimintaa niin, että kaupunki hyötyy maa-alueesta taloudellisesti vuokratuloina, eikä asukkaitakaan unohdeta.

Esimerkkinä tästä olisi hyvinvointikeskus tai julkisten palvelujen rakennus keskusta-alueelle, jonka yhteyteen rakennamme asuntoja ja tiloja vuokrattavaksi. Näin saisimme tuloja kattamaan menoja, mutta palvelut pysyisivät lähellä ja julkisissa tiloissa, meidän eduksemme.

Otetaan opiksi sotkuista – tehdään keskusta-aluetta kaikille, ei vain hyväosaisille ja suurelle pääomalle.

Henri Ramberg (vas.)
Kaupunkiaktiivi

Julkaistu Lapin Kansa 03.12.2019 ja Uusi Rovaniemi 04.12.2019